![]() |
Asser Laurila perusti, vain 21-vuotiaana, 1920 tehtaan nykyiselle paikalle sahan, koska siihen oli hyvä uittaa tukit Jalasjokea, Kyrönjoen ylähaaraa pitkin. Viipurilaisesta sahatavarayhtiöstä löytyi vaimoksi nuori ylioppilastyttö Kerttu. |
![]() |
1930-luvulla aloitettiin sahauksen lisäksi myös kotimaisen villan kehruu ja 1940-luvulla kotimaisen pellavan kehruu. Virosta hankittiin käytettyjä villakehräämön koneita ja Tanskasta pellavan kehruukoneet - kuten myös tietotaito siihen alaan. |
![]() |
Pellavan kehruuta 1940-50 luvulla. Yrityksen nimi oli JokipiinVilla- ja Pellavakehräämö Oy. |
![]() |
1950-luvulla alkoi pellavakankaiden kutominen. Vähitellen sahaus ja villa- ja pellavalankojen kehruu lopetettiin.Silloin tapahtui myös ensimmäinen sukupolvenvaihdos: pojat Juhani ja Risto astuivat ruoriin. |
![]() |
1960-luku: keskityttiin pellavakankaiden kutomiseen ja perustettiin ompelimo ompelemaan kankaista valmiita tuotteita markkinoille. |
![]() |
1970-luku: pellavafroteen kutominen alkoi ja oma mittavampi tuotekehitys ja tuotesuunnittelu oli arkipäivää. Investoitiin uusiin nykyaikaisiin kutomakoneisiin, rakennettiin myyntiorganisaatiota. |
![]() |
|
![]() |
Vuonna 2000 Jokipiin Pellava Oy vietti 80 juhlavuottaan, minkä kunniaksi järjestettiin kattaustekstiilien valtakunnallinen suunnittelukilpailu POHJOINEN PELLAVA 2000. Kuvassa kilpailun jury ja palkitut suunnittelijat. |
|
|
Vuonna 2010 Jokipiin Pellava Oy vietti juhlavuotta: perhepiirissä yritystoimintaa tuli täyteen 90 vuotta ja Laurilan 3. polvi on edelleen ohjaksissa. Pellavatekstiilien valmistuksessa panostetaan edelleen kotimaiseen suunnitteluun ja valmistukseen, laatuun ja ekologisuuteen.
90-vuotisjuhlaa vietettiin "perhepiirissä" henkilökunnan kesken tammikuussa 2010. Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä pitkien työsuhteiden perusteella. Paristakymmenestä työntekijästä 14 sai merkin 10 - 25 vuoden palveluksesta - talossa siis viihdytään pitkään. |